Korvaavan langan etsiminen

Aina ohjeessa mainittua lankaa ei ole mahdollista saada tai malttamattomana sen tilaaminen kestäisi liian kauan. Myös allergiat, ekologisuus ja makuasiat voivat olla syitä, joiden vuoksi langan käyttäminen ei ole ensisijaista tai mahdollista. Ei silti ole syytä huoleen, sillä voit aina etsiä korvaavan langan ohjeessa mainitun lankasuosituksen tilalle.

Innostuin kirjoittamaan asiasta pintaa syvemmältä, mutta alla olevilla bullet pointeilla pääset jo pitkälle. Mitä paremmin kohdat vastaavat lankasuositusta, sitä varmempi voit olla, että lopputulos on ohjeen mukainen:

1. Tiheys ja puikkokoko
2. Langan koostumus
3. Langan rakenne ja tuntu
4. Langan paksuus ja menekki

Tekstin lopusta löydät myös esimerkin korvaavan langan etsimisestä (5).

Käyn seuraavaksi kohdat läpi yksitellen.

1. Tiheys ja puikkokoko

Opin aikoinaan kantapään kautta, että mallitilkun neulominen ja tiheyden määrittäminen on ainut tie saada neuleesta oikean kokoinen. Ilman niitä voi lopputulos olla mitä vain.

Mahdollisimman tarkan tiheyden saamiseksi kannattaa mallitilkku neuloa samalla langalla ja samoilla puikoilla, joilla neulot varsinaisen työnkin. Sopivan kokoinen mallitilkku voisi olla 12 x 12 cm, jolloin 10 x 10 cm:n mitta on helppo mitata mallitilkun keskeltä.

Ennen tiheyden laskemista, käsittele mallitilkku samalla tavalla kuin viimeistelisit neuleen. Jos peset, kostutat tai blokkaat neuleen tietyllä tavalla, toimi näin myös mallitilkun kanssa. Anna mallitilkun kuivua kunnolla.

Tiheyden voit laskea mittanauhalla tai esimerkiksi tiheyden mittaamiseen tarkoitetulla neliömitalla. Tiheyden saat laskemalla silmukoiden lukumäärän vaaka- ja pystysuunnassa 10 cm:n pituudella. Jos silmukoita on liian vähän, valitse pienemmät puikot ja jos silmukoita on liian paljon, valitse isommat puikot. Puikkokoon vaihtuessa tee uusi tilkku.

 

2. Langan koostumus

Korvaavan langan koostumus on hyvä olla lähellä lankasuositusta ja sen ominaisuuksia. Esimerkiksi merinovillan ja puuvillan ominaisuudet eroavat huomattavasti ja ne käyttäytyvät eri tavalla sen lisäksi, että tuntuvat erilaisilta. Erot eivät aina tule esiin mallitilkussa, koska sen paino on murto-osa lopullisen neuleen painosta. Langan ominaisuuksista riippuen painava neule voi laskeutua ja venyä eri tavalla kuin kevyt tilkku.

Suomen tekstiili ja muoti -sivusto (2021a) kertoo kattavasti tekstiilikuitujen ominaisuuksista. Tekstiilikuidut jaetaan luonnonkuituihin (kasvikuidut ja eläinkuidut) ja tekokuituihin (muuntokuidut, synteettiset tekokuidut, synteettiset epäorgaaniset tekokuidut). Kuidun ominaisuudet, rakenne ja käsittely vaikuttavat siihen, mihin käyttötarkoitukseen se parhaiten sopii. Lisäksi niillä on eri ympäristövaikutukset.

Tekokuitujen tuotantoa kehitetään ja ajan saatossa syntyy parempia ja ympäristöystävällisiä valintoja. Myös täysin uusia ja ekologisia kuituja on kehitteellä, kuten spinnova (Suomen tekstiili ja muoti, 2021b).

 

3. Langan rakenne ja tuntu

Punomo (2022) kirjoittaa verkkosivuillaan langan koostuvan useammasta yhteen kierretystä säikeestä. Luonnonmateriaalit, kuten villa ja puuvilla on kehrättävä, koska yksittäiset kuidut ovat lyhyitä. Vain silkki on luonnonkuiduista niin pitkä, ettei sitä tarvitse kehrätä, ellei haluta paksumpaa silkkilankaa. Joistain synteettisistä materiaaleista on mahdollista valmistaa lankaa yhdestä kuidusta. Kuidun pituus vaikuttaa langan ulkonäköön ja kestävyyteen. Pitkäkuituinen villa on kalliimpaa, laadukkaampaa ja kestävämpää. 

Tiivistetysti: Lanka koostuu yhteen kierretyistä säikeistä, joka muodostuu yhteen kierretyistä kuiduista. Kehrääminen on kuitujen kiertämistä säikeeksi. Jos langasta halutaan paksumpaa, yhdistetään säikeitä eli kerrataan lankaa, jolloin siitä tulee useampisäikeiseisempää. (Punomo, 2022.)

Kierteen tiukkuus vaihtelee langasta riippuen ja vaikuttaa siihen, miltä lanka tuntuun. Hyvänä esimerkkinä hahtuvalanka, jota ei ole kierretty laisinkaan. Hahtuvalanka on hattaramaista ja pehmeää, mutta ei kovin kestävää. Lanka venyy ja katkeaa helposti.

4. Langan paksuus ja menekki

Langan paksuudesta saat tietoa tarkastelemalla vyötettä. Paksuudesta kertoo erityisesti annettu tiheys, puikkosuositus, vyyhdin paino ja se, kuinka monta metriä lankaa se sisältää (g / m). Sen lisäksi lankaa kannattaa hypistellä ja tunnustella, miltä se tuntuu käteen.

Esimerkiksi Istex Lettlopi -lankakerä painaa 50 g ja siinä on 100 m lankaa. Korvaavan langan on hyvä olla mahdollisimman lähellä tätä lukua, jotta menekki täsmää. 

Apuna toimivat myös erilaiset lyhenteet, jotka kuvaavat langan paksuutta. Esimerkiksi Koukuttamo (2020) on taulukoinut verkkosivuilleen lyhenteitä, joiden avulla saat tietoa langan juoksevuudesta, tiheydestä ja puikkosuosituksesta:

1. Lace: Juoksevuus 100 g / 600-800 m ja puikkosuositus 1,5-2,5 mm.
2. Super Fine / Fingerin: Juoksevuus 100 g / 400-480 m, tiheys 27-32 x 10 cm ja puikkosuositus 2-3 mm.
3. Fine / Sports: Juoksevuus 100g / 300-400 m, tiheys 23-26 x 10 cm ja puikkosuositus 3-4 mm.
4. Light / DK: Juoksevuus 100 g / 240-300 m, tiheys 21-24 s x 10 cm ja puikkosuositus 4-4,5 mm.
5. Mediuim / Aran / Worsted: Juoksevuus 100 g / 120-240 m, tiheys 16-20 s x 10 cm ja puikkosuositus 4,5-5,5 mm.
6. Bulky / Chunky: Juoksevuus 100 g / 100-130 m, tiheys 12-15 s x 10 cm ja puikkosuositus 5,5-8 mm.
7. Super Bulky: Juoksevuus 100 g / alle 100 m, tiheys 6-11 s x 10 cm ja puikkosuositus yli 8 mm.

Lyhenteiden sisältämissä arvoissa voi esiintyä pientä vaihtelua lähteestä riippuen. Lisäksi neulojan käsiala voi vaikuttaa siihen, että arvot poikkeavat annetusta.

5. Esimerkki korvaavan langan etsimisestä

Kuvitellaan, että neulon M-kokoisen islantilaisneuleen. Ohjeen lankasuosituksena lukee Istex Lettlopi -lanka, jota tarvitsen 500 g. Tarkastelen kerän vyötettä ja saan selville langan koostumuksen (100 % villalankaa), tiheyden (18 s x 10 cm), puikkosuosituksen (4-5 mm) ja sen, että yhdessä kerässä on 50 g ja 100 m lankaa. Langan tuntu on mielestäni aavistuksen liian karhea, jonka vuoksi päädyn korvaavan langan käyttämiseen.

Vyötteestä saatujen tietojen perusteella lähden etsimään korvaavaa lankaa. Snurren verkkosivuilla on käytetty myös lyhenteitä etsimisen helpottamiseksi. Päädyin seuraaviin vaihtoehtoihin:

• Cascade 220: 100 % villa, 100 g / 200 m, puikkosuositus 4,5-5 mm ja tiheys 18-20 s x 10 cm.
• CaMaRose Lamauld: Villan (50 %) ja laaman (50 %) sekoitus, 50 g / 100 m, puikkosuositus 4,5-5 mm ja tiheys 17-18 s x 10 cm.
• Sandnes Garn Alpakka Ull: Alpakan (65 %) ja villan (35 %) sekoitus, 50 g / 100 m, puikkosuositus 5 mm ja tiheys 19 s x 10 cm.
• Sandnesgarn Perfect: Norjalaisen villan (80 %) ja polyamidin (20 %) sekoitus, 50 g / 100 m, puikkosuositus 3,5 mm ja tiheys 22 s x 10 cm. 

Hyviä vaihtoehtoja oli monta. Valitsin Cascade 220 -langan, koska langan koostumus on lähellä lankasuositusta, mutta tuntuma on pehmeämpi Lettlopiin verrattuna.

Ostan aluksi yhden kerän, jotta voin neuloa mallitilkun ja varmistua tiheydestä sekä puikkokoosta. Käsialani on tiukka, joten neulon ensimmäisen mallitilkun 4 mm puikoilla ja tarpeen mukaan uuden tilkun 4,5 mm puikoilla.

Sitten lasken menekin. Tarvitsen siis 500 g Lettlopi-lankaa, mikä vastaa 10 kerää (500 g : 50 g = 10). Ja kun yhdessä kerässä on 100 m lankaa, on 10 kerässä tuolloin 1000 m (100 m x 10 = 1000 m). Vastaavasti yhdessä Cascaden vyyhdissä on 100 g ja 200 m lankaa, eli enemmän lankaa kuin yhdessä kerässä Lettlopia. Sen vuoksi tarvitsen vain 5 kerää (500 g : 100 g = 5) Cascadea. Ja kun yhdessä kerässä on 200 m lankaa, on 5 kerässä tuolloin 1000 m (200 m x 5 = 1000 m), eli menekki täsmää Lettlopin kanssa.

Lopuksi käyn ostamassa loput 4 kerää Snurresta varmistaen, että valmistuserä on sama kuin ostamassani ensimmäisessä kerässä.

.  

Lopuksi

Korvaavan langan etsiminen voi tuntua työläältä, mutta ei huolta! Etsiminen helpottuu sen myötä, mitä enemmän sitä tekee. Pian jo muistat vyötteet, koostumuksen ja tuntuman ulkoa, jolloin valitset korvaavan langan matkalla lankakauppaan. Ennen kuin huomaatkaan, olet konkari korvaavan langan etsimisessä!

Lempein neulontaterveisin
Suvi
Kudelmiani

Lähteet:

• Koukuttamo. (2020), https://www.koukuttamo.fi/ohjeet/kansainvaliset-langanvahvuudet-yarn-weight/. 3.7.2023.
• Punomo. Käsityö verkossa ry. (2022). Langan rakenne, https://punomo.fi/kasityotekniikat/lankatekniikat/neulonta-tee-langoista/neulontamateriaalit/langan-rakenne/. 4.7.2023.
• Suomen tekstiili ja muoti. (2021a). Tekstiilikuituopas, https://www.stjm.fi/wp-content/uploads/2022/02/Tekstiilikuituopas_korjattu.pdf. 3.7.2023. s. 4.
• Suomen tekstiili ja muoti. (2021b). Ekologisia tekstiilikuituja Suomesta – missä mennään tällä hetkellä?, https://www.stjm.fi/uutiset/ekologisia-tekstiilikuituja-suomesta-missa-mennaan-talla-hetkella/. 3.7.2023.